C’est La Vie - Anna Puu
Rättipoikki kotiin vihdoinkin,
Iltamyöhällä mä raahustin
Ja oveen aloin avainta sovittaa
Se ovi kuitenkaan ei totellut,
Ei jostain syystä millään auennut
On usein elämä tää hieman hankalaa
Se pistää miettimään,
Kun jotain yrittää
Ja silti ulos jää, yhtenään
Viesti tuli, siinä kerrottiin
Suhdanteiden olevan nyt niin,
Et ei oo kotiin mulla enää asiaa.
Vai niin, siis jouduin nielemään
Ei kämppää, ei poikaystävää,
En olis saanut luottaa tähänkään
Se pistää miettimään,
Kun jotain yrittää
Ja silti ulos jää,
Ei sisään pääsekään
Se alkaa naurattaa,
Kun oppii huomaamaan,
Et kaikki katoaa aikanaan
Sellaista käy, c’est la vie,
Totesin ja sit hiippailin pois
Turha tääl itkeä, raivari hyödytön ois.
Se pistää miettimään,
Kun jotain yrittää
Ja silti ulos jää,
Ei sisään pääsekään
Se alkaa naurattaa,
Kun oppii huomaamaan,
Et kaikki katoaa aikanaan
